Leikekirja

Uudempaa kuoromusiikkia herkästi

"Seitakuoro tulkitsi pääsiäiskonsertissaan 1900-luvun säveltäjiä ja konsertista kehittyikin musiikillisesti vangitseva kokonaisuus. Kuoro vastasi myös ilahduttavan helposti uuden musiikin teknisiin haasteisiin. Virolainen Arvo Pärt on muun tuotantonsa ohella noteerattu kuuluvan aikamme merkittävimpiin hengellisen musiikin säveltäjiin. Hän erityisesti samaistui mystisen ja uskonnollisen minimalismin maailmaan. Kuoroteos Magnificat soi henkevästi ja viimeistellysti. Dissonanssit olivat pehmeitä. Sopraanosolisti Kirsi Tähi-Kangasniemi lauloi herkästi.

-- Norjalaisen Egil Hovlandin Agnus Dei kuorolle ja fagotille on neliosainen teos latinankieliseen liturgiatekstiin. Antal Mojzer soitti fagottia ilmeikkäästi ja musiikillinen vuoropuhelu kuoron kanssa oli onnistunutta. Sävellyksen tunnelmat vaihtelivat lämpimästä ja hellästä anovaan ja jopa vaativaan. Tulkinta oli vakuuttava. Seitakuoron soinnillinen massa voimakkaissa kohdissa ei ihan riittänyt täyttämään kirkon kokoista tilaa. Puhtaus ja nyanssointi olivat nautittavia. Kadri Joamets johti hallitusti ja tasapainoisesti, ja hänen musiikilliset näkemyksensä välittyivät hyvin."

Seitakuoron pääsiäiskonsertti Rovaniemen kirkossa. Johtajana Kadri Joamets.

Katri Säkö-Arias, Lapin Kansa 12.4.2012.

Epätasaista joulunvaloa

"Viisikymppinen Seitakuoro päätti tapahtumarikkaan juhlavuotensa valoteemaiseen joulukonserttiin. -- Konsertin avausnumerona ja musiikillisena huippuhetkenä toimi suositun yhdysvaltalaissäveltäjä Eric Whitacren kristallinkirkas Lux Aurumque, jossa kuoron yhteissointi esittäytyi parhaimmillaan tilaäänen tavoin. Uljaisiin sfääreihin kohotettu tunnelma koki kuitenkin pitkin matkaa pieniä kolauksia akustisesti armottomassa ja varsin jouluttomassa Korundissa.

Kun lähes jokainen laulaja erottuu äänialasta riippumatta, paljastuvat valitettavasti kaikki kauneusvirheet seikkailevista vireistä tahattomiin dissonansseihin. Esimerkiksi sopraanot vetivät välillä korkeimmat fraasinsa varsin kireiksi, mutta onneksi peruskalliomaiset bassot pitivät varman linjansa hivenen hermostuneesti esiintynyttä kuoroa tukien. Vaikka motivoitunut harrastajakuoro on kehittynyt Kadri Joametsin johdolla harppauksin eteenpäin, jäi tämänkertainen joulukonsertti yleisilmeeltään ja musiikillisilta ansioiltaan melko keskinkertaiseksi."

LUX. Seitakuoron joulukonsertti Rovaniemen Korundissa. Johtajana Kadri Joamets.

Anu Jormalainen, Lapin Kansa 13.12.2011.

Joikaiskaamme

"Rovaniemeläinen Seitakuoro juhlii 50-vuotista historiaansa asiaankuuluvasti uudella levyllä. Kun Artisia näkyjä -nimisen levy kannessa on tyylitelty poron kallo, voi levyn sisällön melko helposti arvata. Seitakuoro ei odotuksia petäkään, sillä kappalevalikoima luottaa enemmän kuoron historiasta valikoituihin teoksiin ja lappilaiseen eksotiikkaan kuin musiikin varsinaiseen ikimuistoisuuteen. Kullervo Karjalaisen joikujen pohjalta tekemä Joikaiskaamme ja Jan Hellbergin yleispätevän letkeästi svengaava Tunturikulkijan tunnelmia antavat pikaisia makupaloja ostopäätöksen tueksi.

Kadri Joametsin johtaman kuoron on hetkittäistä kireyttä lukuun ottamatta kirkas ja puhdas kuin tammikuinen tähtitaivas. Ainakin ranualaisten kannattaa malttaa kuunnella myös levyn loppuun kätketty piiloraita."

Arktisia näkyjä. Seitakuoro. Johtaja Kadri Joamets. Alba Records 2011.

Hannu Hirvelä, Kaleva 1.12.2011.

Arktisia näkyjä

"Lapin ylpeys Seitakuoro on äänittänyt levyllisen Lappi-aiheisia lauluja. Hieno työ on tehty jo siinä, että nämä teokset on saatettu äänitteelle - mielenkiintoinen kokonaisuus. Eryitsesti Kullervo Karjalaisen 1960-70-lukujen teokset ovat rohkea ja hieno valinta. Seitakuoro on viime kuulemastani mennyt mukavasti eteenpäin. Sointi on hioutunut ja kultivoitunut ja laulajat seuraavat johtajaa hienosti. Teokset on harjoiteltu hyvin, ne siis osataan - tähän vielä lisää pieni annos heittäytymistä ja antautumista itse musiikkiin, niin tulos on huippua."

Reijo Kekkonen, Sulasol-lehti 4/2011.

Laulunlahjoja Lapista

"Seitakuoro vie kanssaan tunturiin, sytyttää nuotion ja alkaa tarinoida. Arktinen rauha vallitsee jo levyn avausraidoilta lähtien, kun Timo Kurjen tyynnyttävä Kulnasadž vaatimeni (1977) ja kuoron tavaramerkki, Tuulikki Närhinsalon hyytävän ihana Lapin tytön laulu (1983) johdattelevat pohjoisiin ääni- ja mielenmaisemiin vastaansanomattomasti.Yhteissoinnissa ei kuulu viidenkympin villitys, vaan äänialojen hioutunut tasalaatuisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa – välillä sopraanojen tunturipuronkirkkaus on tosin helähtää kimakan puolelle.

-- Inarilaissyntyisen V.E. Törmäsen vuonna 1925 ilmestyneet, ytimeen osuvat runot on herätetty uuteen eloon juhlavuoden tilausteoksessa Tunturikulkijan tunnelmia (2011). Lieneekö säveltäjä Jan Hellbergiä siivittänyt muusan sijasta itse kuoron kuulu seitahenki, niin höyhenenkeveitä ja suuhun sopivia ovat hänen sävelkieliset kehittelynsä. Seitakuoron uusinta voi suositella hyvin artikuloiduksi lääkkeeksi Lapinkuumeeseen. Kuulijalle vinkiksi: tältä levyltä löytyy myös loppukevennys."

Arktisia näkyjä. Seitakuoro. Johtajana Kadri Joamets.

Anu Jormalainen, Lapin Kansa 16.11.2011.

Arkista arktista kuoromusiikkia

" -- Kauniisti sanottuna ohjelmisto kuulostaa siltä mitä musiikillisesti sivistyneet kansakouluopettajat entisvanhaan maakunnissa tekivät. Kuorotekniset haasteet ja musiikillinen taso eivät välttämättä kulje käsi kädessä, mutta tämän levyn kappaleissa kummatkin pysyvät maltillisina. Kuitenkin Jukka Kankaisen ja Kullervo Karjalaisen sievät tunnelmakuvat tehoavat varmasti - paikalliseen yleisöön läheisyydellään ja ulkomaiseen yleisöön varovaisella eksotiikalla.

Seitakuoron johtaja Kadri Joamets on saanut tartutettua rovaniemeläisiin aimo annoksen Viron lauluperinteen iloa, helppoutta ja luonnollisuutta. Varmalla muusikkoudella Joamets kohottaa levyn kappaleet painoluokkaa ylemmäs. Kuoro laulaa puhtaasti eikä takeltele rytmeissä, ja myös Jan Hellbergin sävellysten viihteelliset sävyt toteutuvat luontevasti. Laulajien osaamisen rajat kuuluvat lähinnä miesäänten kömpelössä soinnissa, joka häiritsee puhtautta ja yhtenäisyyttä. Arktisesta tulee arkista."

"Arktisia näkyjä", säv. Timo Kurki, Tuulikki Närhinsalo, Jukka Kankainen, Kullervo Karjalainen ja Jan Hellberg. - Seitakuoro/Kadri Joamets. (Alba, NCD 43)

Kare Eskola YLE:n Uudet levyt -ohjelmassa 27.10.2011.

Seitakuoro – nuorekas viisikymppinen

"Juhlakonsertissa oli neljän säveltäjän teoksia. Kantaesityksenä kuultiin Jan Hellbergin Tunturikulkijan tunnelmia. Kuoro soi kauniisti ja herkästi, Maan kaipuu -osassa oli ääniryhmien oivallista käyttöä ja Tunturille otti mukaansa verevään menoon ja sävelten soljuvaan keinuntaan.

Konsertin nimikkosävellys Arktisia näkyjä on Kullervo Karjalaisen sävellys neljänkymmenen vuoden takaa Oiva Arvolan tekstiin. -- Teoksen sopraanosoolon esitti Elina Sivonen ja baritonisoolon Mikko Ahvenjärvi oivallisesti. Heli Haapalan huilu ja Olli-Pekka Kajasviidan sello loivat teokseen oman ulottuvuutensa ja värikkyytensä.

Ivan Hrušovskyn Rytmus oli erityistä tarkkuutta vaativaa rytmistä ilottelua, mikä sujuikin vaivattoman kuuloisesti. Päätteeksi kuultiin Heikki Sarmannon Pohjoisia kuvia – kahdeksan laulua sekakuorolle. Ei voinut kuin ihailla Seitakuoron korvia hivelevää sointia. Ilmaisu oli pakotonta ja herkkää niin pienissä yksityiskohdissa kuin suuremmissakin kokonaisuuksissa."

Arktisia näkyjä. Seitakuoron 50-vuotisjuhlakonsertti ja Arktisia näkyjä -levyn julkistamistilaisuus Karihaaran koululla Kemissä 7.10.2011.

EJ Posti, Lapin kansa 9.10.2011.

Sujuvia Seitasäveliä

"Seitakuoron vahvuus on sen yhteen hioutuneessa, konstailemattomassa soinnissa, jossa kaikki äänialat erottuvat sopusointuisesti, mutta selvästi artikuloituina. -- Konsertti nousi kunnolla siivilleen toisella puoliajalla, jolloin iskettiin suoraan kansallisuromanttisen melankolian ytimeen. Myös lievät vireongelmat oli saatu karsittua minimiin, kun kuoro näytti parasta osaamstaan lyyristen teosten loppuunsaatetuilla tulkinnoilla.

-- Hartaasti lipunut Toivo Kuulan sävellys Virta venhettä vie johdatteli runsaudenpulasta kärsineen ohjelmiston helmien äärelle. Yleisö seurasi hiiskumatta, kuinka liettualaisen Juozas Naujaliksen pyhyyttä huokunut In monte Oliveti ja sielua ihanasti värisyttänyt György Deak-Bardoksen Eli, Eli... liitelivät omissa sfääreissään seitakuorolaisten intensiteetin kannattelemina."

Laulavat Lapinki lapset. Seitakuoron 50-vuotisjuhlavuoden avauskonsertti Katajarannan koululla 29.1.2011.

Anu Jormalainen, Lapin kansa 31.1.2011.

Rovaniemeläinen Seitakuoro hurmasi Ahvenlammella

"Sinivalkoinen lähes pilvetön taivas, taustalla vihreä pihkantuoksuinen metsä, taustalla kaukana, mutta niin lähellä suuri ja mahtava Luostotunturi kelohonkineen, edessä lähes peilityyni Ahvenlampi, alla sammalmatto, vieressä maukkaat mustikkamättäät.

-- Seitakuoron hillitty ja monipuolinen tunnin tiivis ohjelmisto liikkui tuonelan porteilta, Sydämen laulujen kautta Sinikellojen ja suomalaiseen kesämaisemaan. Tuulahduksen lännestä toivat laulut Sommarsvit ja Under Häggarna. Runsaslukuinen yleisö palkitsi esiintyjät raikuvin aplodein. Ylimääräiseksi kappaleeksi Seitakuoro valitsi hienon yhteislaulun Mä oksalla ylimmällä, joka kaikui ikihonkien keskellä pontevana kuin Suvivirsi koulujen päättäjäisjuhlissa vanhoissa kansakouluissa 50-luvulla."

Helmet-konsertti Luosto Classicissa Ahvenlammen rannalla 14.8.2010.

Hannu Alaluusua, Roi-Press 19.8.2010.

Sielunmessu soi lempeästi

"Seitakuoro toi hiljaisen viikon konsertissaan kuultavaksi kaksi suurenmoista teosta. Voi vain ihmetellä, miksi Maurice Duruflén herkkä Requiem ei ole vakiintunut muiden suurten kirkkomusiikkiteosten rinnalle ohjelmistoihin. Peteris Vasksin Dona nobis pacem viimeisteli rauhoittumisen pääsiäisen viettoon.

-- Esitys oli kerrassaan nautittava. Kadri Joamets on tehnyt jälleen kerran loistavaa työtä kuoronsa kanssa. Myös muusikot sulautuivat Joametsin johdolla osaksi yhteistä musiikillista näkemystä. Erityisen vaikuttava oli Sanctus, joka kaartui naisäänten lempästä keinunnasta huikeaan kirkkauteen kohoavaan huipentumaan ja takaisin. Dies iraen, vihan päivän musiikki oli sävelletty ja toteutui tarkoituksellisen hajovana."

Hiljaisen viikon Requiem Rovaniemen kirkossa 31.3.2010.

Kristiina Penttinen, Lapin kansa 2.4.2010.

Joametsit joulutunnelmissa

Joulunalusaika on yltäkylläistä aikaa elävän musiikin ystäville, tarjontaa riittää. Silti runsaslukuinen yleisö täytti kirkon Lapin kamariorkesterin perinteisessä yhteisjoulukonsertissa Seitakuoron kanssa. Kuoro avasi konsertin urkuparvelta tarkasti ja eläytyvästi esitetyllä Erkki Melartinin vähemmän tunnetulla joululaululla Yön keskellä tähtönen loisti.

-- Yhteisesti soinut illan pääteos päätti konsertin. Läsnäolleen virolaisen Tõnu Kõrvitsin Kreegi vihik on viime vuodelta. Teoksen pohjana ovat Cyrillus Kreekin kokoamat virolaiset hengelliset kansanlaulut, joita säveltäjä on käsitellyt uudella tavalla kuitenkin vanhaa kunnioittaen. -- Kuoro selvisi vaativasta teoksesta melko hyvin, mutta teos oli ehkä hieman liian vaikea, esimerkiksi miesäänten alaspäin kulkevissa kuvioissa esiintyi epätarkkuuksia. Heleä-ääninen soolosopraano soi erityisen ihanasti teoksen keskivaiheilla. Etenkin viimeisessä osassa kuorolta olisi kaivannut lisää voimaa.

Lapin kamariorkesterin ja Seitakuoron yhteinen joulukonsertti Rovaniemen kirkossa 10.12.2008.

Susanna Parikka, Lapin kansa 13.12.2008.

Tervetuloa yleisö

"Kevätkonserttiaan varten Seitakuoro oli selvästi valmentautunut olemaan vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Hymyilevät ja hyväntuuliset laulajat ottivat katsekontaktin kuulijoihin heti sisääntulolaulussaan, joka oli sydämmellinen tervetulotoivotus, tuttu Kalevalainen vieraan tervehdys. Lämmintä kevätvaloa tulvi huoneeseen paitsi taidemuseon ikkunoista, myös laulajien silmistä. Koko konsertin ajan kuoro lauloi yleisölle, ei kuoronjohtajalle. Useassa laulussa johtaja Kadri Joamets lauloi itse mukana. Verensulkuloitsussa Joamets rummutti kuorolaisten piirin keskellä kuin shamaani. Moneen muuhunkin lauluun oli löytynyt perinteisestä kuoroasetelmasta poikkeava esitysmuoto.

Teknisesti kaikki laulut eivät menneet nappiin, mutta mitä muutamasta epäpuhtaudesta ja rytmihäiriösä, kun esiintyjä uskaltaa laittaa itsensä alttiiksi, tulla lähelle yleisöä, koskettaa sieluja! Sitä kuulijat konserteista hakevat: että jokin liikahtaa sydämessä. Tuskin kukaan piittaa täydellisestä suorituksesta, jossa ei ole tunnetta mukana."

Juuret. Seitakuoron konsertti Rovaniemen taidemuseolla 25.5.2008.

Virva Jakkula, Lapin kansa 27.5.2008.

Lauluja omilta juurilta

"Seitakuoron kevätkonserttiin oli koottu lauluja kuoron alkutaipaleelta. useimmat noista lauluista ovat lappilaisten säveltäjien hengentuotosta ja sävelletty nimenomaan Seitakuorolle. Mukaan oli poimittu myös joikuperinteestä ideoita ammentavia lauluja.

-- Miellyttävää oli todellakin yhtenäinen kokonaisuus. Ihastella saattoi myös ääniryhmien selkeyttä ja vilpitöntä heittäytymistä kuorolaulun taiteelliseen maailmaan. Kuoro tuli sisään Pirtin salin ovista, vaan ei ikkunoista, joista kylläkin kantautuivat liikennevalojen piipitykset hermoja raastavasti ja ärjyt moottoripyörien kiihdytykset. -- Kaikkiaan Seitakuoron esiintyminen tarjosi tyylikkään kokonaisuuden, missä laulu oli puhdasta ja kurinalaista."

Juuret. Seitakuoron konsertti Kemin Pirtillä 18.5.2008.

EJ Posti, Pohjolan Sanomat 27.5.2008.

Seitakuoro toi seimen luo joulunpunaista samettia

"Seitakuoron tämänvuotinen joulukonsertti oli elämys. Kauniit, tunnelmalliset laulut oli koottu tasapainoiseksi ohjelmaksi. Esitykset olivat erinomaisen tarkkoja, ja kuitenkaan tekninen huolellisuus ei vähentänyt tulkintojen tunnepitoisuutta. Valaistusta himmennettiin asteittain kappaleiden välissä, ja lopulta kirkko oli melkein pimeä. Kaksi käsikellonsoittajaa avusti konsertissa. He käynnistivät konsertin kävellen käytävää pitkin kirkon etuosaan ja soittaen yksinkertaista melodiaa, kuin pyytäen mukaansa seimen luo. Sen jälkeen kuulaat, pehmeät äänet alkoivat soida parvella. Ylhäältä virtaava, harvinaisen puhdas ja ihana kuorosointi vei ajatukset vääjäämättä siivekkäisiin jouluviestin tuojiin.

-- Kuoro oli jaettu kahteen ryhmään sekä muutamaan pienryhmään Robert Lucas Pearsallin sovituksessa keskiaikaisesta laulusta In Dulci Jubilo. Pienryhmätyöskentely toimi luontevasti, samoin solistiset suoritukset menivät nappiin. Virolaisessa joululaulussa Heliseb väljadel kuultiin lisää käsikelloja sekä Ilona Mettiäisen kirkkaasti helkähtelevä soolo. Kuoron ja kellojen keskinäinen viritys heitti hivenen. Toinen virolainen laulu Jõuluingel on teknisesti vaikea, mikä paistoi jonkin verran läpi esityksestä. Muutoin kuorolaisten äänet eivät tuntuneet väsyvän lainkaan, vaikka konsertti kesti lähes puolitoista tuntia. Se kielii siitä, että laulutekniikka on saatu kohdalleen."

Seimen luo - Away in the Manger. Seitakuoron joulukonsertti Rovaniemen kirkossa 15.12.2007.

Virva Jakkula, Lapin kansa 19.12.2007.

Musiikkimatka Euroopan jouluun

"Seitakuoron levy "Seimen luo" kutsuu kiireistä 2000-lukulaista pysähtymään joulun sanoman ja perinteiden äärelle. Levy sisältää eurooppalaisia joululauluja, jotka kuoro esittää alkuperäisten tekstien mukaisilla kielillä. Mukana on kattava kansilehtinen, jossa kerrotaan kiinnostavasti joulumusiikin traditioista ja levyllä olevien laulujen historiasta. Levyltä huokuu rauhallinen ja sopusointuinen juhlan tuntu. Vanhat espanjalaiset laulut roiskauttavat sekaan hiukan rytmistä iloittelua. Tuoreet virolaiset joululaulut tuovat puolestaan raikkaan tuulahduksen perinteisten sävelmien joukkoon.

--Ahti Sonnisen Jouluhymni on omasta mielestäni kaikkien aikojen kaunein suomalainen joululaulu. Ilmeisesti se on myös Seitakuoron suosikki, koska se on useana vuonna ollut mukana kuoron joulukonserteissa. Jouluhymni saa kunnian olla levyn päätöslaulu; se jättää kuulijan myönteiseen, seesteiseen mielentilaan. Kuorolaisten äänenmuodustus on luonnollista ja vapaata. Joidenkin laulujen epäpuhtaudet sekä suomalaisille tyypillinen vieraiden kielten laiskahko ääntäminen ovat vain pieni kolo komiassa."

Seitakuoro: Seimen luo - Away in the Manger

Virva Jakkula, Lapin kansa 19.12.2007.